Mikä tekee Turusta kaupungin ihmisille?
Olen syntyjäni turkulainen sisäsaaristolainen sarjakuvataiteilija ja yrittäjä. Olen asunut 20 vuotta elämästäni Turussa. Kotikaupunkini lisäksi olen asunut sekä Vantaalla, Espoossa että Glasgowssa. Turussa tuntuu, että olen viimeinkin saanut palata kotiin. Syntyminen täällä ei välttämättä tee aidointa turkulaista, mutta omalla kohdalla se sai minut oitis kiinnostumaan paikallispolitiikasta palattuani tänne.
Turku tuntuu gentrifikoituneen, edulliset harrastukset ja pienet kivijalkayritykset ja ajetaan yhä kauemmas keskustasta, samalla kun palvelut taas vuorostaan keskittyvät vain keskustaan. Lähiöt eriytyvät entisestään. Onneksi vuonna 2025 kaupunginhallitus äänestää suunnitteilla olevasta ratikasta, joka tekisi lähiöalueista helpommin saavutettavia.
Elävöittämisprojekteilla ja Musiikkitalo Fuugan kaltaisilla kulttuuritiloille on toki paikkansa, varsinkin kun tiloja käytetään moninaisesti eri kohderyhmät huomioon ottaen. Samalla kaupungin pitää kuitenkin pohtia, keitä nämä valinnat saattavat jättää ulkopuolelleen. Kaupunkibrändiä ei voi niin vain ostaa rakentamalla jotain näyttävää ja kallista turismia ajatellen (tähän kulunut vitsi Kakolan Funikulaarista). Turulla kuitenkin on jo jotain, mitä ei voi noin vain ostaa: Turun historia ja turkulaiset itse. Kaupungin budjetissa pitää ottaa huomioon ne, jotka asuvat täällä, koska nämä ihmiset ja heidän historiansa ovat vaurautta. Kirjaimellisesti, koska heidän työnsä tuo veroja ja ostovoimaa kaupunkiin. Yksi nykypolitiikan suurimmista silmänkääntötempuista on, miten palveluihin ja julkiseen liikenteeseen panostaminen nähdään vain kuluna, kun taas varojen siirto jättifirmoille, esimerkiksi yksityisten terveysjättien muodossa, nähdään jotenkin objektiivisena ja ideologisesti puhtaana.
Uusliberaali politiikka pyrkii pesemään päätökset niiden oikeistoideologiasta, vaikka kyse on arvovalinnoista, ei realismista. Näen itse julkiseen ja demokratian vaikutuspiirissä olevaan panostamisen kaikista eniten kuntalaisia hyödyttävänä. Muuten syntyy jättifirmojen diktatuuri. Turussa on ostettu yksityisiä erikoislääkäripalveluita jopa viisinkertaisella hinnalla. Tämä on verorahojen käyttöä tavalla, joka tulee kuntalaisille kalliiksi ja josta hyötyvät vain yksityiset yritykset ja heidän osakkeenomistajansa.
Nämä käsinkosketeltavat asiat ovat saaneet minut hakeutumaan kunta- ja aluevaaliehdokkaaksi. Lupaan, että kaupunginvaltuutettuna tulen seisomaan inhimillisen Turun puolella. Turun kuuluu olla kaupunki ihmisille. Turun kuuluu taata mahdollisuuksia osallistua ja luoda. Varallisuuden määrän ei pitäisi sulkea ketään pois yhteiskuntaan osallistumisesta.
Kuntapolitiikka on yksi työkalu, jonka kautta haluan tuoda yhteisöni ääntä esille. Näen että kaltaiseni yksityistämistä kritisoivien ja yleishyödyllisyyttä kannattavien ihmisten pitää hankkiutua sinne, minne valta keskittyy. Elämme aikaa, jolloin Suomen oikeistohallitus on järjestelmällisesti kääntynyt inhimillistä politiikkaa vastaan ja korvannut sen lyhytnäköisellä mielivaltaisuudella. Turun paikallispolitiikassa voimme kuitenkin vaikuttaa lähipiiriimme ja tehdä Turusta paikan, joka ei suvaitse rasismia tai vihaa naisia ja sateenkaarivähemmistöjä kohtaan.
Minulle luova tekeminen ja kulttuuri eivät ole vain ammatteja, joissa yksinäinen taiteilijanero istuu kammiossaan väkertämässä. Taide on keskeinen ihmisyyden osa. Yhdistystoiminnassa ja tapahtumajärjestämisessä olen oppinut yhdessä tekemisen ja luovuuden voiman. Kultuurin avulla voimme tuoda ihmisiä yhteen, luomaan, leikkimään ja kokemaan ihmisyyden monimuotoisuuden.
Sara Valta, ehdolla kunta- ja aluevaaleissa 2025
Olen toiminut Suomen sarjakuvaseuran hallituksessa ja järjestänyt pienlehti- ja alakulttuuritapahtumaa Helsinki Zine Festiä vuosina 2019-2022. Olen kestävän kehityksen yhdistyksen Maansatama Ry:n hallituksen jäsen (2022-)
